Pari vaalikautta sitten silloinen, Kokoomuksen johtama hallitus koitti toteuttaa ”kuntauudistuksen”, joka olisi tarkoittanut noin kahdensadan kunnan lakkauttamista Suomesta.

Maahan olisi jäänyt noin sata kuntaa. Suurkuntahanke, johon yritettiin liittää myös sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, kaatui lopulta Suomen kansaan ja perustuslakiin.

Tällä viikolla ministeriöiden kansliapäälliköt – vaikutus- ja arvovaltainen porukka – julkistivat yhteisen näkemyksensä tulevien vuosien tärkeimmistä asioista hallitusvaihdosta varten.

Kansliapäälliköiden mukaan ”sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen myötä valtion aluehallinnon kehittämistä on tarpeen tarkastella. Samalla on arvioitava kuntien tehtäviä ja lukumäärää.”

Kunnilla on – sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen tultua vuoden alussa voimaan – kaksi tehtävää ylitse muiden.

Niillä on vastuu ihmisten arjen palveluista, kuten peruskoulusta, ja osaltaan koko Suomen elinvoimaisuudesta.

Kansliapäällikköjen näkemys laittaa kysymään, valmistellaanko kulisseissa ennen muuta taloudellisiin hyötyihin vedoten suurkunta-Suomea – mahdollista uutta sinipunahallitusta varten?

Keskusta tukee vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja katsomme, että ennen muuta valtion keskushallinnossa on paljon järkeistämisen varaa.

Ministeriöt hallinnonaloineen ovat pahasti siiloutuneita. Keskushallinnon kehittämisestä kansliapäälliköt eivät juuri puhu.

Sen sijaan kuntien tuntuvaa, Helsinki-johtoista lakkauttamista  enemmän tai vähemmän pakolla emme hyväksy.

Se veisi suomalaisilta lähipalvelut ja voimistaisi Suomen alueellista keskittymistä tilanteessa, jossa maamme turvallisuus ja huoltovarmuus, taloudellinen pärjääminen sekä ihmisten ja maan eri osien välisen tasa-arvon toteutuminen kaikki päinvastoin edellyttävät vielä vahvempaa alue- ja kuntapolitiikkaa.

Kuntien mittava lakkauttaminen johtaisi helposti myös uusien hyvinvointialueiden laajamittaiseen yhdistämiseen sekä valtion alue- ja paikallishallinnon karsimiseen.

Toivon, että kansliapäälliköt selventävät näkemystään ja että myös puolueet ottavat kantaa asiaan.

Tähdennän, että kyse ei ole siitä, että kunnat tai hallinto ylipäätään olisivat itseisarvo. Eivät tietenkään ole. Kyse on siitä, onko ihmisillä kautta maan yhtäläisiä elämisen edellytyksiä ja onko koko Suomi kauttaaltaan elinvoimainen.

Alueellisen keskittymisen voimistaminen tietoisin päätöksin olisi väärä ja vahingollinen suunta Suomelle.

Hanna Huttunen, keskustan kansanedustaja, harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän (HAMA) puheenjohtaja

julkaistu Suomenmaassa 9.2.2023
(kuva: Juho Ikonen)