Suunta kohti hajautettua Suomea

Maailmaa myllertänyt koronapandemia on hellittämässä otettaan myös Suomessa. Yhteiskuntaa ollaan vihdoin avaamassa, ja on aika pohtia, mitä me yksilöinä ja maana olemme menneestä puolestatoista vuodesta oppineet.

Opimme ainakin sen, että hajautettu yhteiskunta on vahvuutemme. Rajoitusten ja sulkutilojen vallitessa ihmiset hakeutuivat metsiin ja mökeille, joissa voi nauttia omasta tilasta ja puhtaasta luonnosta. Moni matkasi takaisin kotiseudulleen, ja entinen mummola muokkautui koko perheen etätyöpisteeksi.

Muuttovirta kääntyi pitkästä aikaa pois kasvukeskuksista.

Huomasimme myös maamme omavaraisuuden merkityksen. Keskeisiä tekijöitä maan omavaraisuudessa ovat ruoka ja energia. Niiden juuret juontavat maakuntiin, joista löytyvät vastuullisesti kasvatetut metsät ja puhdasta ruokaa tuottavat tilat. Maa- ja metsätalousyrittäjämme ansaitsevat kiitoksen lisäksi myös oikean korvauksen työstään koko Suomen hyväksi.

Omavaraisuuden merkitys huomattiin myös teollisuudessa. Rajojen kiinni mentyä teollisuuden ongelmaksi muodostui pula komponenteista. Ilman osia tuotteet eivät valmistuneet ajoissa.

Korona-aika on osoittanut keskittämispolitiikan kestämättömyyden. On aika muuttaa suuntaa. Suunnaksi pitää ottaa hajautetummin toimiva ja tasa-painoisemmin kehittyvä Suomi. Tarvitaan aluepolitiikkaa, joka mahdollistaa elämisen edellytykset koko Suomessa.

Omalta osaltani teen tätä työtä Harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän (Hama) puheenjohtajana.

Työryhmämme tehtävänä on seurata harvaan asuttujen alueiden erityiskysymyksiä sekä vahvistaa näiden alueiden elinvoimaisuutta. Ryhmämme on laatinut toimintasuunnitelman, jonka mukaan rahoitamme hankkeita ja kokeiluja 12 miljoonalla eurolla.

Hankkeita ollaan avaamassa esimerkiksi matkailuun, etätyöpisteiden perustamiseen sekä kulttuurin ja koulutuksen ympärille. Selvitettävissä asioissa ovat myös monipaikkaisuuteen liittyvä e-kuntalaisuus ja Japanin kotiseutumalli. Norjan mallin mukainen opintolainan hyvitysjärjestelmä on edennyt jo ministeriön valmisteltavaksi, ja sen on tarkoitus tulla kokeilulakina voimaan vuoden 2023 alusta.

Maailma on täynnä mahdollisuuksia, kun vain osaamme tarttua toimeen ja lähteä toteuttamaan niitä. Tulevaisuus asuu myös seutukaupungeissa, kylissä ja hiekkateiden varsilla

Julkaistu Savon Sanomissa 29.9.2021
(kuva: Susanna Laitila)