Savo-Karjala tarvitsee tekoja, ei lupauksia
Vaalikausi kääntyy loppusuoralle, ja se alkaa näkyä eduskunnan päätöksenteossa. Politiikan tekeminen kuuluu toki eduskuntaan, mutta peli ei saisi koskaan mennä asioiden hoitamisen edelle. Suomalaisten arjessa riittäisi nimittäin korjattavaa vielä tälläkin vaalikaudella.
Täällä harvaan asutuilla alueilla arki näyttää toisenlaiselta kuin etelän suurissa asutuskeskuksissa. Välimatkat ovat pitkiä, ja oma auto on usein ainoa keino päästä palveluiden äärelle – olipa kyse kaupasta tai terveyskeskuksesta. Kaukolämpöverkko ei maaseudulla lämmitä, vaan talot lämpiävät pitkälti sähköllä. Omavaraisuutta on haettu monessa taloudessa aurinkopaneeleilla, jotka auttavat kesällä, mutta talven pimeinä ja kylminä kuukausina ne eivät sähkölaskua paljoa huojenna.
Samaan aikaan arki digitalisoituu vauhdilla. Pankit, vakuutusyhtiöt ja valtionhallinto ovat karanneet verkkoon, ja posti putoaa postilaatikon sijasta Suomi.fi-palveluun. Asiakaspalvelu on muuttunut puhelinautomaattien ”paina yksi, valitse kaksi” -sotkuksi. Kasvotusten saatava palvelu on nykyään harvinaista luksusta. Digitaaliset palvelut ovat kiistatta tulevaisuutta, mutta tässä pitkässä siirtymävaiheessa ihmisiä ei saa jättää yksin. Teknologian kehitys ei saa tarkoittaa sitä, että osa kansalaisista putoaa kokonaan kyydistä.
Haasteista huolimatta asuminen luonnonkauniissa Savo-Karjalassa on etuoikeus. Meillä on puhdas luonto, rikkaat luonnonvarat sekä yrittelijäisyyttä ja sitkeyttä vaikka muille jakaa. Olemme myös kotiseuturakasta väkeä. Emme me vaadi valtiolta sen enempää kuin muutkaan, mutta vaadimme samanarvoisuutta muun Suomen kanssa.
Hallituksen on tehtävä päätöksiä, joilla huolehditaan, ettei Tuusniemen ja Kaavin kaltaisten kuntien tarvitse maksaa valtiolle negatiivisina valtionosuuksina rangaistusta siitä, että ne tuottavat asukkailleen elintärkeät lähipalvelut. Valtion on myös luotava tiukkaa lainsäädäntöä vielä tällä vaalikaudella, jolla varmistetaan, ettei maata pyyhkivä datakeskusbuumi pääse nostamaan tavallisen kuluttajan sähkön hintaa. Samoin polttoaineen hinta on saatava alas tekojen, ei pelkkien puheiden voimalla. Ihmisten on päästävä töihin, kauppaan ja kouluun – ja kuljetusyrittäjien on pystyttävä harjoittamaan elinkeinoaan.
Vaikka vaalit ovat tulossa, hallituspuolueiden tulisi nyt keskittyä ihmisten asioiden hoitamiseen eikä keskinäiseen kisailuun äänestäjien pisteistä. Riitelyllä ei tätä maata rakenneta. Meillä on oikeus odottaa tekoja maan hallitukselta, myös lähellä vaalikauden loppua.
julkaistu Koillis-Savossa 1.10.2026