Hyvät juhlavieraat.

Mietin tätä puhetta kirjoittaessani sitä aikaa ja niitä kertoja kun olin yrittäjän roolissa vieraana näissä juhlissa. Näitä kertoja on muuten useita. Mietin, mitä ajattelin ennen juhlapuheen alkua.

Toki riippui hiukan juhlapuheen pitäjästä, mutta rehellisesti sanottuna aika usein mietin, että toivottavasti ei ole pitkä puhe.

Joten yritän olla pitkästyttämättä teitä.

Kun katson tätä salia nyt kansanedustajan roolissa, en valtion huonosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta näe täällä pelkkiä veronmaksajia.

Näen täällä ennen kaikkea rohkeutta, periksiantamattomuutta ja ihmisiä ketkä tekevät työtä sydämellä. Näen neljän kunnan yrittäjäkollegoita, jotka pitävät tämän seudun pyörät pyörimässä.

Näen myös yrittäjille tärkeiden sidosryhmien edustajia, kuten kuntien johtoa ja luottamushenkilöitä.

Tänään meillä on kuitenkin erityinen juhla, koska juhlimme Polvijärven kunnan työntekijöitä tässä Polvijärven henkilöstön 150 v. juhlassa! Ilman kuntien työntekijöitä kunnat eivät pyörisi! Haluankin lämpimästi onnitella äsken palkittuja kunnan työntekijöitä.

Koska aina pitää yrittää kuitenkin vetää myös kotiinpäin. Haluan onnitella kotikuntaani Outokumpua, joka valittiin historiallisesti toisen kerran peräkkäin Pohjois-Karjalan vuoden yrittäjyyskunnaksi. Voin omasta kokemuksesta kertoa, että Outokummussa on hyvä yrittää.

Hyvät ystävät

On aivan erityinen kunnia saada olla puhumassa teille kaikille täällä tänään.

Yrittäjien luonteenlaatua on kuvattu monella tavalla. Ensimmäisiä piirteitä, jotka yhdistetään yrittäjyyteen, on optimismi – usko siihen, että asiat menevät lopulta hyvin. Vastoinkäymisten keskellä päästäkseen eteenpäin ihmisen on pakko nähdä pilkahdus ja toivo paremmasta.

Niitä raskaitakin ja loputtoman pitkältä tuntuvia päiviä jokaisen yrittäjän taipaleelta nimittäin löytyy.

Myös minä tiedän, miltä tuntuu valvoa öitä, kun laskupino mietityttää. Tiedän, miltä tuntuu kantaa vastuu paitsi omasta, myös työntekijöiden toimeentulosta. Ottaa palkka työstä aina viimeisenä, jos tilillä on vielä rahaa.

Toisaalta tiedän senkin, miltä tuntuu onnistua ja nähdä oman kättensä jälki. Noiden hyvien päivien ja onnistumisten ansiosta yrittäjä jaksaa olla seuraaviakin vaikeuksia kohdatessaan optimisti.

Sanotaankin, että yrittäjäksi ei ryhdytä siksi, että se olisi helppoa, vaan siksi, että on olemassa tietty sisäinen pakko luoda uutta. Väitetään jopa, että yrittäjyydessä olisi pilkahdus adrenaliini riippuvuutta.

Toinen yrittäjyyden tunnettu luonteenpiirre on sitkeys.  Yrittäjyys vaatii sellaista kuuluisaa pohjoiskarjalaista jääräpäisyyttä, jossa ei uskota suosiolla edes fysiikan lakeja, saati sitten suhdannenäkymiä. Luinkin jostain netistä luonnehdinnan yrittäjän mielenlaadusta. Siinä sanottiin; Kun seinä tulee vastaan, yrittäjä ei pysähdy – vaan miettii, saisiko siihen seinään myytyä ikkunan tai edes jonkinlaisen mainoksen.

Tätä optimismia ja sitkeyttä me tarvitsemme juuri nyt enemmän kuin koskaan.

Elämme Itä-Suomessa historiallista ja haastavaa murroskautta. Maailmanpoliittinen tilanne ja sulkeutunut itäraja ovat iskeneet suoraan meidän alueemme elinvoimaan. Matkailuvirrat ovat muuttuneet ja logistiset ketjut vaatineet sopeutumista. Mutta me emme ole jääneet tuleen makaamaan.

Koska jälkikäteen on turha murehtia pitää pystyä vaikuttamaan asioihin ennakkoon. Olen oppinut huomaamaan, että on kaksi asiaa mitkä luovat rungon maakuntamme rahoitukselle ja tätä kautta yritysympäristölle vuosiksi eteenpäin.

Nämä ovat maan hallitusohjelma ja Eu:n rahoituskausi. Näiden lukitsemisen jälkeen uusia asioita on todella vaikeaa saada kumpaankaan sisään.

Nyt on hetki vaikuttaa tulevaan aikaan, eli nähin molempiin.

Pohjois-Karjalan toimijat ovat tehneet jo nyt hartiavoimin töitä ja tehneet listausta tarvittavista toimista.  Euroopasta on saatava räätälöity, Itäraja-paketti. Tämän paketin on sisällettävä paitsi panostuksia sisäiseen turvallisuuteen, myös suoria investointeja alueemme yritysten kilpailukykyyn, energiainfraan ja saavutettavuuteen.

Itäisen Suomen on oltava myös tukialuekartalla idässä, eikä tukialuetta saa oman maan hallituksen päätöksin venyttää Turkuun asti.

Tulevalla vaalikaudella Itä-Suomesta on vihdoin tehtävä virallinen erityistalousalue, jotta yrityksemme voivat investoida ja kasvaa tasaväkisesti muun Suomen kanssa.

Maakuntamme saavutettavuus on saatava kuntoon. Lentoliikenteen jatko, Karjalan radan korjaustoimet, pohjoiseen suuntaavan raideliikenteen sähköistäminen ja tieverkkomme kunto on saatava keskiöön maamme seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa ensi kevään vaalien jälkeen.

Mikäli ministeriön rahakäppyröitä on uskominen, tieverkkomme korjausrahoitus on lähes romahtamassa tulevina vuosina. Huonoimmalta tilanne näyttää taas Itäisimmässä Suomessa. Tämän ei pidä antaa toteutua.

Hyvä juhlaväki

Valtiovalta voi luoda vain puitteet. Se todellinen elinvoima, kasvu, työpaikat ja usko tulevaisuuteen syntyy yrityksissä. Yritykset ja yrittäjät ovat Itä-Suomen ja koko Suomen selkäranka.

Kun puhutaan talouskasvusta ja työllisyydestä, katseet kääntyvät usein suuryrityksiin. Totuus on kuitenkin se, että Suomeen syntyvistä uusista työpaikoista valtaosa syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Te luotte ne työpaikat, joiden varassa Outokumpu, Polvijärvi, Heinävesi ja Liperi pysyvät elävinä. Jokainen palkattu työntekijä, jokainen tarjottu kesätyöpaikka nuorelle ja jokainen paikallisesti ostettu palvelu on investointi meidän yhteiseen tulevaisuuteemme. Myös kunnilla on suuri rooli alueen työllistäjänä.

Kun ihminen työllistyy, hän ei saa vaan palkkaa. Työ tuo mukanaan arjen rytmin ja toimeentulon perheelle. Työ on arjen turvallisuutta ja huoltovarmuutta joka ikinen päivä.

Olin tänään puhumassa myös Pohjois-Karjalan Maanpuolustusyhdistyksen 60 v juhlassa Onttolassa.

Puhuin myös tuolla juhlassa, että Suomea on kehitettävä ja yhteiskuntaamme rakennettava oikeudenmukaisesti niin, että jokainen suomalainen kokee aina maamme olevan puolustamisen arvoinen.

Kyse on kokonaisuudesta: sisäisestä turvallisuudesta, toimivista sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutusmahdollisuuksista, työn, toimeentulon ja yrittämisen edellytyksistä.

Työpaikoilla ja ihmisten toimeentulolla on suuri merkitys suomalaisten kriisinkestävyyden ja maanpuolustus tahdonkin kannalta. Kun ihmisellä on turvattu toimeentulo ja hän pärjää omassa elämässä myös taloudellisesti, kestää hän paremmin epävarmuutta, vaikka hybridivaikuttamisen tilanteessa.

Arvoisat yrittäjäkollegat, 33 vuotta yrittäjänä ja tehtäväni kansanedustajana on opettanut minulle myös sen, että kukaan ei pärjää yksin. Siksi tämä ilta ja tämä yhteistyö yli kuntarajojen on niin arvokasta. Outokumpu, Polvijärvi, Heinävesi ja Liperi muodostavat yhdessä alueen, jossa on valtavasti osaamista: teollisuutta, isompia ja pienempiä yrityksiä, palveluita ja maataloutta.

Meidän voimamme on verkostoissa ja yhteishengessä. Kun naapurikunnassa menee hyvin, se säteilee myönteisesti meihin kaikkiin.

Tältä alueelta löytyy roppakaupalla sitä yrittäjyyden optimismia, sitkeyttä ja luovaa hulluuttakin.

Nostetaan siis tänä iltana malja, (tai useita maljoja koska tunnen teidät) tälle yhteistyölle, pohjoiskarjalaiselle sitkeydelle ja ennen kaikkea teille, arvoisat yrittäjät. Oikein hyvää ja ansaittua juhla-iltaa kaikille!