Sota Ukrainassa ja Euroopan yhteinen puolustusrintama ovat tuoneet mukanaan suuria haasteita suomalaisillekin. Sodan vaikutukset tuntuvat taloudessamme merkittävästi. Jokaisen meidän tiliotteellamme näkyvät Putinin hinnat.

Jos tästä kaikesta viime vuosina tapahtuneesta aina koronasta sotaan asti etsitään jotain hyvää, niin elämän perusasiat ovat alkaneet kirkastua meille ihmisille.

Tärkeimpiä asioita maamme kannalta ovat huoltovarmuus ja omavaraisuus ennen kaikkea energiassa ja ruoassa.

Olen taustaltani metsätalousinsinööri. Minulle metsä, luonto ja luonnonvarat ovat merkinneet aina paljon. En ymmärrä vastakkainasettelua luon-nonsuojelun ja metsä- sekä maatalouden välillä.

Joskus tuntuu, että joidenkin ihmisten mielissä on olemassa vain täysin musta tai aivan valkoinen. On vain avohakkuu tai täysi suojelu. Tai on vain eläinperäisten tuotteiden täysruokavalio tai puhdas veganismi.

Lyömäaseena tässä keskustelussa käytetään usein ilmastonmuutosta. Tämä vastakkainasettelu on mielestäni tarpeeton.

Emme voita globaalia taistelua ilmastonmuutosta vastaan poistamalla maito- tai lihatuotteita ravintopyramidista. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen voisivat olla jopa negatiiviset, jos vaihtaisimme laiduntavat lehmämme yksivuotisiin kasveihin.

On tunnistettava se arvo, mikä on lehmän kyvyssä tuottaa maitoa ihmisravinnoksi kelpaamattomasta heinästä. Nurmeen perustuva viljely on täällä järkevää peltopinta-alan hyödyntämistä ja keino sitoa hiiltä maaperään.

Suomen kaltaisissa oloissa on järkevää ja vastuullista pitää yllä monipuolista ruoantuotantoa. Tämän puolesta puhuvat paitsi globaali ruokaturva, myös vastuullisuusnäkökulmat.

Kun pidämme ruoantuotanto-ketjumme omissa käsissämme, voimme ohjata sitä vastuullisempaan suuntaan.

Meidän tulisi palauttaa ruokakeskusteluun vastuullisuuden näkökulma, joka kattaa koko pellolta pöytään -ajatuksen, ei ainoastaan ruoan hiilijalanjälkeä. Ruoka ei ole itsestäänselvyys vaan arvokas asia meille jokaiselle.

Olen sitä mieltä, että kilpajuoksu vähähiilisen ruoan ympärillä tulisi keskittyä torjumaan ruokahävikkiä, ei kaventamaan ruokaympyrää. Mitä paremmin ruoka maistuu, sitä vähemmän on hävikkiä. Tämän olen itse saanut äitinä huomata.

Kilpailukykyinen maatalous on elinehto suomalaiselle elintarviketuotannolle. Ilman alkutuotantoa meillä ei ole mahdollista ylläpitää laajaa elintarvikkeiden jalostusteollisuutta. Huoltovarmuutemme perustuu kotimaiseen tuotantoon ja myös siksi siitä on pidettävä kiinni.

Suomalainen kuluttaja tutkitusti arvostaa kotimaista vastuullisesti tuotettua puhdasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Moni kuluttaja olisi valmis maksamaan ruoasta enemmän, mikäli tietäisi maksetun lisän varmasti menevän suomalaiselle alkutuottajalle.

Julkaistu Outokummun Seudussa 29.9.2022
(kuva: Juho Ikonen)