Arvoisa juhlaväki,

Tällä päivällä on erityinen merkitys monelle. Tänään moni nuori on vannonut sotilasvalansa ja moni perheenjäsen on ollut todistamassa tuota juhlallista hetkeä.

Suuri joukko meitä ihmisiä on kokoontunut seuraamaan ohimarssia ja ylilentoa sekä tullut tutustumaan puolustusvoimien kalustoon. Täällä päivällä on suuri merkitys myös minulle, koska saan kunnian puhua tässä yhteisessä juhlassamme.

Suomi on pieni maa maailman kartalla. Historian saatossa olemme kuitenkin osoittaneet, että kansakunnan vahvuus ei määräydy sen koon, vaan sen ihmisten tahdon perusteella. Kun vaikeat ajat ovat koetelleet maatamme, suomalaiset ovat kyenneet yhdistämään voimansa yhteisen päämäärän hyväksi. Tätä perintöä emme saa unohtaa.

Suomea on kehitettävä ja yhteiskuntaamme rakennettava oikeudenmukaisesti niin, että jokainen suomalainen kokee aina maamme olevan puolustamisen arvoinen.

Kyse on kokonaisuudesta: sisäisestä turvallisuudesta, toimivista sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutusmahdollisuuksista, työn, toimeentulon ja yrittämisen edellytyksistä.

Teen työtä eduskunnan puolustusvaliokunnassa sekä hallintovaliokunnassa. Tässä työssä minulle on tullut hyvin selväksi, kuinka vahvasti maanpuolustus on sekä sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta huolehtimista. Itseasiassa näitä kahta on nykyään jopa vaikea erottaa toisistaan.

Suomessa on poikkeuksellisen laaja reservi ja korkea maanpuolustustahto. Maanpuolustustahto näkyy monella tavalla. Se näkyy varusmiehen sitoutumisessa palvelukseensa ja reserviläisen harjoittelussa. Se näkyy vapaaehtoisen maanpuolustustyön tekijöissä, jotka käyttävät vapaa-aikaansa yhteisen turvallisuuden hyväksi.

Se näkyy viranomaisissa, pelastajissa, terveydenhuollon ammattilaisissa ja kaikissa niissä kansalaisissa, jotka kantavat vastuuta arjessa.

Mutta maanpuolustus näkyy myös paljon laajemmin. Se näkyy siinä, että kasvatamme lapsemme vastuullisiksi kansalaisiksi. Se näkyy siinä, että kunnioitamme lakia, demokratiaa ja toisiamme. Yhteiskunta, jossa ihmiset luottavat toisiinsa, on vahva myös kriisin hetkellä.

Hyvät kuulijat,

Vaikka tilanteemme Suomessa niin sisäisessä kuin ulkoisessa turvallisuudessa hyvä, on näiden eteen tehtävä jatkuvasti töitä ja vastaan tuleviin haasteisiin on kyettävä vastaamaan.

Valitettavasti varusmiespalveluksen suorittavien nuorten osuus on tippunut merkittävästi. Meillä kaikilla ihmisillä on myös yksilöllisiä ja henkilökohtaisia kykyjä, joita voisimme paremmin hyödyntää maanpuolustuksessa.

Tilanteen parantamiseksi ja nuorten osallistamiseksi Suomen kutsuntajärjestelmää ollaan uudistamassa kaksiosaiseksi siten, että jatkossa kutsunnat laajenevat koskemaan koko ikäluokkaa sukupuolesta riippumatta.

Kutsuntainfopäivien kokeilu käynnistyy jo nyt syksyllä 2026 kokeiluun valittujen kuntien lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tavoitteena on tarjota maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuustietoa sekä tietoa naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta kaikille nuorille.

Muutoksia on tapahtunut myös turvallisuusympäristössä. Maailma muuttuu todella nopeasti. Kansainväliset jännitteet, hybridivaikuttaminen, kyberturvallisuuden haasteet ja erilaiset kriisit muistuttavat meitä siitä, että turvallisuutta ei voi koskaan pitää täysin valmiina.

Olemme saaneet huomata Ukrainassa, kuinka nopeasti sodankäynnin teknologia on muuttunut. Dronet liikkuvat maalla, merellä ja ilmassa. Myös tekoäly tulee ryminällä arkeemme.

Varautuminen ja valppaus sekä kyky toimia kaikissa tilanteissa kuuluvat vastuullisen yhteiskunnan perusominaisuuksiin.

Hyvät kuulijat,

Maanpuolustus on viime kädessä arvojen puolustamista.

Kun puolustamme Suomea, emme puolusta vain maa-aluetta tai rajoja. Me puolustamme vapautta, oikeusvaltiota ja demokratiaa. Me puolustamme mahdollisuutta elää omannäköistä elämää turvallisessa yhteiskunnassa.

Elämää tulee pystyä rakentamaan kaikkialla Suomessa. On koko Suomen etu, että myös harvaan asutut alueet pysyvät maassamme elinvoimaisina. Elinvoimainen Itä-Suomi on koko maan turvallisuuskysymys. Tämä ei todellakaan ole pois siitä, että myös kaupunkialueet eripuolilla maatamme kehittyvät elinvoimaisesti.

Meille suomalaisille tärkeät arvot eivät yhdistä meitä siksi, että olisimme kaikesta samaa mieltä. Demokratiaan kuuluu erilaisia näkemyksiä ja avointa keskustelua. Juuri siksi demokratia on vahva.

Mutta silloin kun kyse on Suomen turvallisuudesta, itsenäisyydestä ja yhteisestä tulevaisuudesta, meidän on kyettävä näkemään ne asiat, jotka yhdistävät meitä enemmän kuin ne, jotka erottavat meitä. Tästä vastuu on meillä kaikilla.

Olen huolestunut varsinkin sosiaalisessa mediassa leviävästä keskustelukulttuurista, minkä tarkoitus on jakaa suomalaisia, heittää leimakirveitä ja maalittaa ihmisiä. Tämä on mielestäni jopa epäisänmaallista.

Suomi on menestynyt siksi, että olemme kyenneet toimimaan yhdessä. Vaikeina aikoina suomalaiset eivät ole jääneet odottamaan, että joku muu ratkaisee ongelmat. Olemme tarttuneet toimeen, auttaneet toisiamme ja rakentaneet ratkaisuja yhdessä. Tämä henki on edelleen yksi tärkeimmistä voimavaroistamme.

Erityisen tärkeää on, että myös nuoret sukupolvet ymmärtävät maanpuolustuksen merkityksen. Jokainen sukupolvi kohtaa omat haasteensa, mutta jokainen sukupolvi myös kantaa vastuun Suomen tulevaisuudesta.

Isänmaallisuus ei tarkoita menneisyyteen takertumista. Se tarkoittaa halua rakentaa maallemme parempaa huomista. Se tarkoittaa vastuuta siitä, että seuraavat sukupolvet saavat yhtä turvallisen ja vapaan Suomen kuin me olemme saaneet.

Arvoisat juhlavieraat,

Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot jaetaan seitsemään osaan, joista jokaista kuvataan seitsenkulmaisen timantin kulmana. Yksi näistä timantin kulmista on maamme puolustuskyky.

Ylimmäksi timantin kulmaksi on lähivuosina nostettu yhteiskuntamme ihmisten kriisinkestävyys. Kriisinkestävyyttä puolestaan lisää yhteisöllisyys ja yhteen kuuluvuus. Tämä päivä täällä Polvijärvellä on vahvistanut näitä molempia asioita.

Kiitos että olette tulleet tänne.

Pidetään huolta toisistamme. Pidetään huolta Suomesta.