Keskustan linja on, että Suomi pärjää vain kokonaisena. Siksi alueita tulee kohdella tasapuolisesti.

Pitää huolehtia, että koko maassa on työpaikkoja, lähi- ja peruspalveluja, koulutusmahdollisuuksia, liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä ja ylipäätään elämisen edellytyksiä.

Orpon–Purran hallituksen linja on toinen. Kokoomus ja perussuomalaiset tekevät puolen Suomen politiikkaa. Etelä- ja Länsi-Suomeen laitetaan rahaa ja voimavaroja. Muu maa ja etenkin itäinen Suomi jää ilman.

Pohjois-Karjalaan ei ole tulossa yhtään ainutta tiehanketta, ratahankkeet päättyvät Imatran kohdalle ja kantaverkkoyhtiö Fingridin suunnitelmissa ei näy Itä-Suomea seuraavaan kymmeneen vuoteen.

Hallitus leikkasi myös kokonaan pois maakuntien omaehtoisen kehittämisen rahoituksen, jolla on ollut suuri merkitys Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille. Samanaikaisesti poistettiin kokonaan harvan asutun maaseudun työryhmän rahoitus, jonka avulla on rahoitettu useita matkailu- ja kulttuurihankkeita harvaan asutulla alueella.

Metsähallituksen luontopalveluiden leikkaus heikentää kansallispuistojen, kuten Kolin, ja retkeilyalueiden kunnossapitoa. Tällä on kielteisiä vaikutuksia luontomatkailuun ja ihmisten hyvinvointiin.

Hyvinvointi tulee muutenkin maakunnissa olemaan koetuksella. Terveys-, vanhus- ja muut lähipalvelut ovat vaarassa, kun hallitus leikkaa hyvinvointialueilta. Valtion ensi vuoden budjetissa on useita sosiaaliturvan leikkauksia, jotka uhkaavat lisätä paitsi ihmisten myös alueiden välistä eriarvoisuutta.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan leikkaukset kohdistuvat tulonmenetyksenä pahiten Pohjois-Karjalaan. Tätä epäoikeudenmukaisuuden listausta voisi jatkaa vielä pitkälle.

Tilannetta pahentaa valtion hallinnon siiloutuminen. Kukin ministeriö tekee omaa työtään eikä päätösten kokonaisvaikutuksia eri puolille Suomea seurata. Tämä johtaa siihen, että kielteiset päätökset kertyvät kohtuuttomasti itäisimpään Suomeen ja vastaavasti myönteiset panokset ohjataan Etelä- ja Länsi-Suomeen.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten politiikka tulee lisäämään alueellista epätasa-arvoa ja on ristiriidassa jopa perustuslain kanssa ihmisten tasa-arvoisen kohtelun kannalta.

Itäisessä Suomessa on tahtoa ja osaamista pärjätä. Maakunnat ja maakuntien toimijat kyllä hoitavat oman osuutensa, kunhan valtio hoitaa omansa. Itäinen Suomi ansaitsee parempaa.

Julkaistu Suomenmaassa 25.10.2023