Maailma on ollut kaksi vuotta koronamyrskyn kourissa. Se ei ollut varautunut tällaiseen pandemiaan, eikä Suomi tehnyt poikkeusta. Muun muassa ruoka- ja energiaomavaraisuutemme osoittautuivat haavoittuviksi.

Myrskyn jälkeen on aika korjata paikkoja ja varautua paremmin tulevaan.  Keskeiset tekijät maan omavaraisuudessa ja huoltovarmuudessa ovat ruoka ja energia.  Niiden juuret juontavat maakuntiin, joissa sijaitsevat vastuullisesti kasvatetut metsät ja puhdasta ruokaa tuottavat tilat.

Kotimainen päivittäistavarakauppa tekee ennätystuloksia. Maataloustuottajien tilanne on kuitenkin heikentynyt entisestään. Lannoitteiden ja energian hinta on ylittänyt kipurajan, ja yrittäjien jaksaminen alkaa olla loppu. Jokainen lopettava maa talousyrittäjä heikentää sekä omavaraisuuttamme että maamme huoltovarmuutta.

Päivittäistavarakauppa on keskittynyt maassamme muutamalle isolle jätille. Niiden olisi hyvä muistaa, että kotimaisen tuotannon kadotessa myös kaupan asema heikkenee. Samoin käy elintarviketeollisuudellemme.

Valtio voi omilla toimillaan vaikuttaa maatilojen toimintaympäristöön tukitoimin ja esimerkiksi takausten kautta. Myös lainsäädännössä tehtävät, markkinatalouteen vaikuttavat toimet ovat mahdollisia, mutta niissä on myös riskinsä. Byrokratiaa kun pitäisi vähentää eikä lisätä.

Ruokaviraston yhteydessä toimii jo nyt itsenäinen ja riippumaton viranomainen, elintarvikemarkkinavaltuutettu. Hänen rooliaan on vahvistettava ja tehtävä näkyvämmäksi. Hänen työkalupakkinsa keinot – suositus, huomautus ja varoitus – olisi otettava vahvemmin käyttöön.

Nyt on tekojen eikä vatuloinnin aika.

Korona-aika osoitti keskittämispolitiikan kestämättömyyden. Rajoitusten ja sulkutilojen vallitessa ihmiset hakeutuivat metsiin ja mökeille, joissa voi nauttia omasta tilasta ja puhtaasta luonnosta. Muuttovirta kääntyi pitkästä aikaa pois kasvukeskuksista, ja etätyö on tullut jäädäkseen. Tarvitsemme vahvaa aluepolitiikkaa, joka mahdollistaa elämisen edellytykset koko Suomessa.

Teen osaltani tätä työtä Harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän (Hama) puheenjohtajana. Ryhmämme on laatinut toimintasuunnitelman, jonka mukaan rahoitamme hankkeita ja kokeiluja 12 miljoonalla eurolla.

Avaamme keväällä hankehaut ruoka-, luonto- ja metsästys- ja kalastusmatkailuun sekä paikallisen kulttuuritoiminnan ympärille.

Norjan mallin mukainen opintolainan hyvitysjärjestelmä on edennyt jo ministeriön valmisteltavaksi, ja sen on tarkoitus tulla kokeilulakina voimaan vuoden 2023 alusta.

Julkaistu Savon Sanomissa 16.2.2022
(kuva: Keskustan kuvapankki)