Riistakeskus myönsi tälle syksylle 197 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen poron-hoitoalueen ulkopuolelle.

Lupien myöntäminen karhun metsästykseen käy läpi erittäin tiukan ja huolella valmistellun virkamiesvalmistelun. Kannanhoidollisen metsästyksen tarkoitus on pitää karhukanta elinvoimaisena ja lupamäärät perustuvat vahvistettuun hoitosuunnitelmaan.

Lupia myönnettiin siis tälle syksylle Suomessa 197, näistä luvista kohdistui Pohjois-Karjalaan 96.

Luonnonsuojeluliitto Tapiola valitti 111 luvasta. Valituksen kohteena olevista luvista 92 on Pohjois-Karjalassa. Nämä valitukset ovat heiltä suora epäluottamuslause Riistakeskuksen virkamiehille. Valitukset osoittavat myös, että valituksen tekijä ei välitä erä- ja metsästysmatkailuyrittäjien tilanteesta ja taloudellisista vahingoista.

Hallintopäätösvalituksiin on mielestäni saatava muutos.

Luonnonsuojeluliitto Tapiola ja sen alueyhdistykset ovat muutaman ihmisen pyörittämiä, Etelä-Suomesta käsin toimivia yhdistyksiä.

Hallintopäätösvalitusten osalta pitäisi tarkentaa asianosaisuutta niin, että valittajilla olisi oltava suora yhteys valituksen kohteena olevaan asiaan. Rakennusluvassakin kuullaan naapureita, eikä Espoossa asuvia hyvän päivän tuttuja.

Toinen parannus olisi Ruotsin mallin mukainen pikainen käsittely. Ruotsissa karhujen, susien, ahmojen, kuikkalintujen tai maakotkien metsästystapaukset on käsiteltävä viipymättä. Kun tämä kerran toimii Ruotsissa, niin se toimisi Suomessakin.

Kolmantena on valitusmaksujen suuruus täysin perusteettomissa hylätyissä valituksissa.

Valitusoikeus on kansalaisten perusoikeuksien kannalta tärkeä asia. Kun valitusoikeutta käytetään epäoikeudenmukaisesti jarrutus- ja kiusantekotarkoituksessa, syö se ihmisten uskoa niin virkamiesten työhön kuin oikeusjärjestelmäämmekin.

Julkaistu Karjalaisessa 12.8.2022
(kuva: Juho Ikonen)